Energiansäästövaatimukset vaikuttavat sisäilmaan

Yrittäessämme täyttää tiukkoja energiatehokkuusvaatimuksia, unohdamme joskus ihmisten hyvinvoinnin. Yhä tiiviimmillä rakennuksilla on väistämättä vaikutus sisäilmaamme. Yksi ongelma on vesihöyry, jota syntyy rakennuksen sisällä joka päivä, ja mitä sille voidaan tehdä. Ilmastoinnin tulee toimia erinomaisesti tiiviissä rakennuksissa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole pientaloissa, joissa on vasta-asennetut ilma-ilmalämpöpumput.

Pientalojen ilma-ilmalämpöpumput vaikuttavat sisäilmaan

Rakennusinsinööri Marcus Jansson työskentelee sisäilmaeksperttinä Insinööritoimisto Kronqvistilla. Hänen tiiminsä on saanut kokea alueella viimeisen 10 vuoden aikana tuhansiin pientaloihin asennettujen ilma-ilmalämpöpumppujen vaikutukset.

– Olemme todenneet negatiivisen trendin ilma-ilmalämpöpumppujen asennuksessa omakotitaloihin. Meillä on useampi asiakas, jolla on ilmennyt ongelmia tunkkaisen hajun kanssa, johtuen kosteusvaurioista talon ulkorakenteissa. Syy tähän on harhaanjohtava mainonta yhdistettynä asiakkaan tietämättömyyteen. Asiakas ostaa 2-5 kW tehoisen lämpöpumpun ja uskoo sen lämmittävän 120-150 neliömetrin talon.

– Kun pumppu on asennettu, lasketaan seinäradiaattorien lämpötilaa, tai pahimmassa tapauksessa sammutetaan koko lämmitysjärjestelmä ja seurataan sokeasti energiankäyttöä. Jos tulee liian kylmä tai vetoisaa, suljetaan raitisilmaventtiilit, tiivistetään ovet ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa, että suhteellinen ilmankosteus nousee ja sisäilma huononee.

– Käytännössä saadaan aikaiseksi hyvin lämmin alue rajatulla alueella lämpöpumpun ja mahdollisen takan ympärillä. Sen lisäksi talon ulkoinen reunus jäähtyy, josta seuraa kondensaatio-ongelmia lattiassa, ulkoseinissä ja kattopalkeissa. 1,5-kerroksisessa talossa on tavallista asentaa lämpöpumppu ullakkokerroksen portaikkoon. Tästä seuraa negatiivinen lämpökuormitus kattopalkkeihin, mikä johtaa voimakkaaseen jään kertymiseen katolle. Pahimmassa tapauksessa tulee kattovuoto.

Tarkistuksissa löydetty kosteutta ja hometta

– Jos on kyse 70-luvun talosta, jossa on maanvarainen reunavahvistettu betonilaatta ja lujitettu puulattia, vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja seinäradiaattorit, tulee ilma-ilmalämpöpumppuyhdistelmästä usein katastrofi. Kun lämmitysjärjestelmän lämpötilaa lasketaan, tai kierto suljetaan, lievealue jäähtyy voimakkaasti näistä rakennuksista löytyvän kylmäsillan takia. Löydämme usein näkyvää huurretta betonilaatasta pitkin ulkoseiniä, kun avaamme tarkistusreiän tämän tapaisissa rakennuksissa. Tuolloin tulee varmasti ongelmia kosteuden ja homeen kanssa. Tämän lisäksi lämpöpumppu vaikuttaa talon perustuksen itsekasteluun, kun kondenssivesi valuu suoraan ulkoisen yksikön alle. Talvella tästä syntyy jäävuori, joka aikanaan sulaa ja imeytyy osittain betonipohjaan.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ilma-ilmalämpöpumppuja tulisi asentaa pääasiallisesti jäähdyttimiksi, mutta niitä voidaan käyttää täydentävinä lämpölähteinä kevään, kesän ja syksyn aikana. Käyttäjän on tärkeä tietää, kuinka ilma-ilmalämpöpumppuja voi hyödyntää ja käyttää oikein välttyäkseen kosteusvaurioilta, Jansson toteaa.

Käyttäjänä on tärkeä tietää, kuinka ilma-ilmalämpöpumppuja voi hyödyntää ja käyttää oikein välttyäkseen kosteusvaurioilta, toteaa rakennusinsinööri ja sisäilmaekspertti Marcus Jansson Insinööritoimisto Kronqvistilta.
Käyttäjänä on tärkeä tietää, kuinka ilma-ilmalämpöpumppuja voi hyödyntää ja käyttää oikein välttyäkseen kosteusvaurioilta, toteaa rakennusinsinööri ja sisäilmaekspertti Marcus Jansson Insinööritoimisto Kronqvistilta.

Mistä tällaisen väärinkäytön aiheuttamat kosteusvauriout johtuvat?

Asiaa valottaa Retting IIC:n tuotekehitys- ja tutkimusjohtaja Mikko Iivonen:

Marcus Jansson tuo artikkelissaan esiin uusille pientaloille tyypillisiä rakennevirheitä ja virheitä rakennuksen käytössä, jotka johtavat kosteusongelmiin ja sen seurauksena mikrobikasvuun, rakenteiden vaurioitumiseen ja asukkaiden sairastumisiin.

Pääasiallinen ongelma on kosteuden hallinta. Jos ulkoiset kosteuslähteet kuten sadevedet, sulavedet, pintavedet ja pohjavedet, saadaan hallittua, ongelmaksi nousee usein rakennuksen sisäiset kosteudet, joista salakavalin on vesihöyryn kondensoituminen rakenteisiin. Nykyrakentamisen keskeisiä vaatimuksia ovat suuret lämpöeristepaksuudet ja ilmatiiviys. Ilmatiiviydellä pyritään myös estämään huoneilman kosteuden siirtyminen rakenteisiin, joissa vesihöyry vääjäämättä kondensoituu.

Vesihöyryä asunnon sisäilmaan tulee useita litroja vuorokaudessa asukkaista itsestään, vedenkäytösta ja ruoanlaitosta. Jos ilmanvaihtoa vähennetään esimerkiksi energiasäästösyistä, kuten Jansson mainitsee, huoneilman kosteus nousee ja vesihöyry tiivistyy viileille pinnoille sekä kosteussuluissa olevien reikien ja rakennevirheiden kautta kondenssisuihkuina eristeisiin. Ongelmana ovat tällöin myös paksut eristeet, joista kondenssikosteus ei pääse haihtumaan, jos ulkoseinän tuuletus ei ole riittävää.

Uudet rakennukset ovat merkittävästi herkempiä kosteusvaurioille rakennevirheiden ja väärien käyttötapojen takia kuin esimerkiksi vanhat hirsirakenteiset rakennukset. Toisaalta uudet rakennukset ovat yleensä energiatehokkaampia. Kuitenkin asukkaiden terveys pitää olla numero yksi, mikä unohtuu usein vallitsevan energiatehokkuusboomin aikana.