Radiaattorit ja lämpöpumpun lämpökerroin

Radiaattorit ja lämpöpumpun lämpökerroin

Usein on tuotu esiin, että lämpöpumppu toimii kunnolla vain lattialämmityksen yhteydessä. Haluamme korjata tätä käsitystä.

Lämpöpumpun lämpökerroin COPa (vuositasolla) riippuu monesta kohderiippuvaisesta tekijästä. Vertailujen kannalta keskeisiä ovat kuitenkin lämmitysverkoston veden lämpötilat. Lauhduttimen lämpötila, joka on COP:n lähtökohta, riippuu sekä verkostoon menevän että verkostosta palaavan veden lämpötiloista; riippuvuus noin 2/3 meno- ja 1/3 paluulämpötilasta. Kun veden jäähtyminen lämmitysverkostossa on suuri, myös COP paranee. Tätä ei yleensä ole otettu huomioon lämmitysjärjestelmien vertailuissa.

Diagrammissa on näytetty miten aleneva paluuveden lämpötila parantaa COP:tä. Esimerkkikohde on Etelä-Suomessa sijaitseva yksitasoinen, 150 m2 omakotitalo lämmönlähteenä moderni maalämpöpumppu. Vertailun yksinkertaistamiseksi lämpimän käyttöveden (noin 60 °C) valmistusta ei ole otettu huomioon, koska se tasaa COPa-arvoja. Vertailussa on neljä menoveden mitoituslämpötilaa sekä paluuveden arvot, joiden mukaisesti vuositasoinen COPa on määritelty.

Esimerkiksi patterilämmitysjärjestelmä, mitoitus 50/40 meno/paluu, antaa COPa arvon 3,64; ja vertailun vuoksi lattialämmitys, mitoitus 40/30, antaa COPa arvon 4,17. Ero on 15% lattialämmityksen eduksi. Tulee kuitenkin muistaa, että lattialämmityksen lämpöhäviöt sekä säätöhäviöt ovat patterilämmitystä suuremmat. Käytännössä patterilämmityksen paluuveden lämpötilat ovat termostaatitoiminnan ansiosta merkittävästi alemmat, kun taas lattialämmityksen yhteydessä tätä ilmiötä ei juurikaan ole. Kun kaikki tekijät otetaan huomioon, ovat patterilämmitys ja lattialämmitys kutakuinkin yhtä energiatehokkaita, jos lämmönlähteenä on lämpöpumppu.

Mikko Iivonen