Terminen arkkitehtuuri – koe lämpö ympäristössäsi

Terminen arkkitehtuuri – koe lämpö ympäristössäsi

”Kuulin sanaparin terminen arkkitehtuuri ensimmäistä kertaa eräässä markkinointitapaamisessa 15 vuotta sitten kollegani, DI Mikko Iivosen lausumana. Olin juuri silloin rakentamassa itselleni uutta taloa. Olin suurella vaivalla saanut sekä konsultin että asentajan ymmärtämään, että halusin talooni ihan tosissani lämpöpatterit lattialämmityksen sijasta. Prosessi sai minut tuntemaan itseni rikolliseksi. Kuka nyt haluaisi asentaa uuteen omakotitaloon mitään muuta kuin lattialämmityksen? Tutkimus- ja kehitysosaston kollegani oli tiiviisti mukana koko prosessissa. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, voimme yhdessä todeta, että valitsemamme lämmitysratkaisu – ikkunoiden alle sijoitetut lämpöpatterit, märkätilojen lattialämmitys ja pyyhekuivaimet, suuri varaava takka sekä AIR-tuloilmajärjestelmä – oli itse asiassa ensimmäinen oma esimerkkimme termisestä arkkitehtuurista”, Purmon Mia Högkvist kertoo.

Termistä arkkitehtuuria voi verrata tutumpaan ilmaisuun ”valaistusarkkitehtuuri” eli ”light architecture”. Aistimme tarvitsevat virikkeitä edistääkseen hyvänolontunnettamme. Valaistusala on ymmärtänyt tarpeemme ja kehittänyt tapoja virkistää näköaistiamme erilaisilla väreillä ja muutoksilla kirkkaasta valosta himmeämpään. Purmon johdolla myös lämmitysala on nyt astumassa samaan aikakauteen tuomalla muutoksen siihen, kuinka koemme lämmön.

Terminen arkkitehtuuri talon lämmitysratkaisuna
“Taloni lämmitysratkaisu, joka koostuu ikkunoiden alla olevista lämpöpattereista, märkätilojen lattialämmöstä ja pyyhekuivaimista, suuresta varaavasta takasta ja AIR-tuloilmajärjestelmästä, oli itse asiassa ensimmäinen oma esimerkkimme termisestä arkkitehtuurista”

Lämpödynamiikka termisen arkkitehtuurin lähtökohtana

Termisen arkkitehtuurin ymmärtäminen edellyttää lämpödynamiikan perusasioiden ymmärtämistä. Kahdesta pinnasta lämpimämpi on aina se, joka luovuttaa lämpöä. Jos seisot paljain jaloin lattialla, jossa on lämmitys, ja kehosi pintalämpötila on 34 astetta, lattian lämpötilan on oltava yli 34 astetta, jotta se lämmittäisi jalkojasi. Nykyaikaisissa, hyvin eristetyissä rakennuksissa lattialämmityksen järjestelmälämpötilat ovat kuitenkin niin alhaisia, että tämä ei ole mahdollista. Mutta miksi lattia sitten tuntuu ihanan lämpimältä kylpyhuoneessa, jossa on lattialämmitys? Luultavasti siksi, että huoneessa on korkeampi lämpötila kuin muissa sisätiloissa. Se tuntuu mukavalta siksi, että olemme kylpyhuoneessa usein kevyesti pukeutuneina ja hyväksymme siksi tavanomaista korkeamman lämpötilan.

Termisen arkkitehtuurin tarkoitus on hyvänolontunteen luominen koteihimme sekä muihin rakennuksiin, joissa oleskelemme. Tarkoituksena ei ole tehdä sisätilojen lämpötilasta mahdollisimman tasaista, vaan mahdollisimman dynaamisesti sopivaa. Ihmisen lämpöön reagoiva tuntoaisti toimii aivan samalla tavalla kuin muutkin aistimme – sekin tarvitsee virikkeitä. Tämän suhteen meillä lämmitysalan toimijoilla on paljon opittavaa esimerkiksi valaistusalalta. Ihminen havaitsee äärimmäisen herkästi pienetkin muutokset lämpötilassa; sopivassa määrin tapahtuessaan nämä muutokset synnyttävät meissä aistipohjaisen hyvänolontunteen.

Tieteessä tästä ilmiöstä käytetään käsitettä ”alliesthesia” (Cabanac, 1971). Keho kokee muutoksen pelkästään siitä syystä, että katse kääntyy lämpimästä lämpöpatterista kylmään ikkunaruutuun. Näitä vähäisiä, vaihtelevia ja paremman kokonaiselämyksen antavia lämmön kokemuksia syntyy ihmisen liikkuessa. Insinöörien ja rakennussuunnittelijoiden pyrkiessä yhä yhdenmukaisempiin sisäilmastoihin tämä lämpömukavuuden kokemus heikkenee. Ilmiön kokee siksi voimakkaammin vanhemmissa rakennuksissa. Tämä asettaa lämmitysalalle haasteita tulevaisuuden rakennustoiminnassa

– Nyt arkkitehtien ja insinöörien on ryhdyttävä keskittymään ihmiseen lämmitystä suunnitellessaan, Iivonen sanoo.

Jos seisot paljain jaloin lattialla, jossa on lämmitys, ja kehosi pintalämpötila on 34 astetta, lattian lämpötilan on oltava yli 34 astetta, jotta se lämmittäisi jalkojasi.
Jos seisot paljain jaloin lattialla, jossa on lämmitys, ja kehosi pintalämpötila on 34 astetta, lattian lämpötilan on oltava yli 34 astetta, jotta se lämmittäisi jalkojasi.

Purmo haluaa nähdä ihmisen lämmityssuunnitelmissa

Purmo on osa Rettig ICC -konsernia, joka on Euroopan johtava lämmitysratkaisujen valmistaja. Tuotamme vesikiertoisia lämpöpattereita, vesikiertoista lattialämmitystä, koristeellisia lämpöpattereita, pyyhekuivaimia, sähkölämmittimiä sekä useita erilaisia venttiilejä, ohjausjärjestelmiä ja oheistuotteita. Kyse ei ole yhden lämmitysratkaisun asettamisesta toisten edelle. Me haluamme lähtökohdaksi loppukäyttäjän tarpeet. Rakennuksessa oleskelevien on voitava tuntea olonsa mukavaksi riippumatta siitä, onko kyse kolmen hengen perheasunnosta, 50 työntekijän toimistosta vai sairaalasta, jossa on korkeat hygieniavaatimukset. Tästä syystä lämmitysjärjestelmän valinnassa ei kannata lähteä liikkeelle ajatuksesta, että yksi järjestelmä olisi ylitse muiden. Varsinkin uudisrakennuksissa kannattaa ensin selvittää rakennuksen loppukäyttäjien lukumäärä, heidän rakennuksessa viettämänsä aika ja ajankohta sekä harrastukset, fyysinen toiminta tai muut toiminnot, jotka saattavat vaikuttaa lämpövoittoon tai -hävikkiin. Lisäksi on otettava huomioon myös lämpöä tuottavat lisälaitteistot.

Mia Högkvist, Customer Experience Manager, Nordic Region
Mikko Iivonen, DI, Rettig ICC